特别容易饿是什么原因
Kelttil?inen uskonto oli muinaisten kelttien harjoittama monijumalainen uskonto. Eri puolilla Eurooppaa asuneiden kelttien uskomuksissa oli paikallisista eroista huolimatta paljon yhteisi? piirteit?. Keltit uskoivat kuolemanj?lkeiseen el?m??n, ja he hautasivat vainajiensa mukana ruokaa ja aseita tuonpuoleista varten. Heill? oli useita jumalia, joista osaa palvottiin koko kelttil?isess? maailmassa, mutta jotkut olivat maantieteellisiin alueisiin sitoutuneita heimojumalia.[1] Kelttien palvontamenoihin liittyi el?in- ja ihmisuhreja.[2]
Mytologia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kelttil?inen mytologia jaetaan usein kolmeen ryhm??n[3]:
- Goidelinen mytologia (iiril?inen, manksilainen ja skottilainen)
- Britteinsaarten kelttien mytologia (walesilainen ja kornilainen)
- Mannerkelttien mytologia (etenkin Bretagnen alue)
Jumalat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kreikkalaisten ja roomalaisten tavoin keltit olivat polyteistej?. Heill? oli suuri joukko erilaisia jumalia. Muutamia, kuten Lughia, palvottiin laajemmalti, mutta useimmat olivat paikallisia jumalia. Monia jumalia palvottiin tietyss?, heille pyhitetyss? paikassa, esimerkiksi pyh?ss? lehdossa tai l?hteell?.[4]
Kelttil?isi? jumalia:
Sankarit
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Irlannissa on s?ilynyt varhaiselta keskiajalta kelttien sankaritarinoita, jotka tavallisesti jaetaan nelj??n ryhm??n:
- Mytologiset tarut, kertomukset Irlannin synnyst? ja muinaisista jumalista, kuten Tuatha Dé Danann -heimosta.
- Ulsterin sykli eli Ulaid-tarusto, kertomukset Cuchulainin urot?ist? sek? Ulsterin ja Connaughtin asukkaiden keskin?isest? kilpailusta.
- Fenian sykli eli Fenian-tarusto, Finn Mac Cumhaillin ja h?nen sotajoukkonsa Fiannan seikkailut.
- Kuningassaagat, kertomukset kuninkaiden seikkailuista.[5]
Palvontamenot
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Poseidoniuksen mukaan Gallian kelttien uskonnollisia menoja ohjasi kolme ammattiryhm??: druidit, bardit ja vaatit eli ”n?kij?t” (vates). My?s Irlannissa ja Walesiss? oli n?m? kolme ryhm??, ainoana erona oli, ett? n?kij?iden nimen? oli filidh.[2]
Puiden palvonta oli kelteille t?rke??, ja temppelien sijasta palvontapaikkoina olivat pyh?t lehdot. Kelteill? oli my?s pyhi? lampia, l?hteit? ja rotkoja. Lis?ksi keltit rakensivat pyh?k?iksi er??nlaisia puisia aitauksia.
Roomalaiset ja kreikkalaiset v?ittiv?t, ett? keltit uhrasivat s??nn?llisesti ihmisi? palvontamenoissaan. Cicero, Caesar, Suetonius ja Lucanus kertovat teoksissaan Galliassa tehdyist? ihmisten uhrauksista, ja Plinius vanhemman mukaan ihmisuhrit olivat tavallisia my?s Britanniassa.[2] Antiikin kirjoittajien mukaan druidien asema oli uhrimenoissa keskeinen. Antiikin l?hteet todenn?k?isesti liioittelevat ihmisuhrauksia, mutta arkeologinen tutkimus on kiistatta todistanut niit? tapahtuneen.
Kelttien soturikulttiin kuului p??nmets?stys. Kelteill? oli tapana katkaista surmatuilta vihollisiltaan p??t ja s?ilytt?? ne voitonmerkkein?. Keltit saattoivat my?s uskoa, ett? p?? oli kuolemattoman sielun asuinpaikka, ja s?ilytt?m?ll? vastustajiensa p??t he hallitsivat n?iden sieluja.[6]
Druidit
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Druidit olivat kelttien pappisluokka, joka vastasi kelttien myytti- ja uskomusperinteen s?ilytt?misest?. Druidit valittiin yleens? ylimysten joukosta. Heid?n koulutuksensa kesti pitk??n, sill? kaikki tieto v?litettiin suullisesti, ja noviisien oli opeteltava ulkoa suuret m??r?t runoja, lakeja, loitsuja ja historiatietoa. Druidit toimivat my?s yleisesti parantajina kelttiyhteiskunnassa. Keltit pitiv?t monia puita pyhin?, ja druidit yhdistettiin etenkin tammiin ja niiss? kasvavaan misteliin. Ilmeisesti sanan druidi kanta oli kantakelttil?isen kielen tammea merkitsev?ss? sanassa. ”Druidi” lienee alun perin lausuttu dru-vid tai dru-vind (h?n joka tuntee tammen).[2][5] Nimityksell? on luultavasti viitattu druidien teht?v??n pyhien lehtojen suojelijoina.
Roomalaiset pitiv?t druideja Rooman valtaa vastustaneen liikehdinn?n johtajina, mink? vuoksi druidit joutuivat roomalaisten erityisen vainon kohteiksi.[5]
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- James, Simon: Keltit. ((Exploring the World of the Celts, 1993.) Suomentanut Tarja Kontro) Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19271-X
- Sj?blom, Tom: Druidit. Tiet?ji?, pappeja ja samaaneja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-842-3
- Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 5. osa, Kal–Koo. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07244-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
- CyberSamurai Encyclopedia of Celtic Mythology (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
