中国证监会回应独角兽企业回归A股：仍处于论证阶段
_-_James_Tissot_-_overall.jpg)
Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellist? selityst? vailla olevaa, normaalin tai luonnollisen rajat ylitt?v?? tai paranormaalia.[1][2]
Usko yliluonnolliseen eli supernaturalismi liittyy yleisesti uskonnon muotoihin. Varhaiskantaisissa kulttuureissa on yleist? animismi eli k?sitys maailmassa vaikuttavista henkiolennoista tai jumalolennoista.[3] Ihmisill? t?m? henkiaines on sielu, jonka ajatellaan j??v?n j?ljelle ruumiin kuoltua.[4]
Aivot ja yliluonnollinen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Ohimolohkon kohtaukset voivat tuottaa ihmisiss? poikkeavia tuntemuksia, jotka tulkitaan uskonnollisina kokemuksina. Tietyiss? kokeissa on aivojen kuorialueita ?rsytt?m?ll? pyritty vaikuttamaan n?iden tuntemusten syntyyn. Heikon magneettikent?n avulla tehdyiss? kokeissa osallistujat ovat kertoneet kokeneensa esimerkiksi n?kym?tt?m?n henkil?n l?sn?oloa, kirkasta valoa tai ykseytt? kaikkeuden kanssa.[5] Tutkijoiden oletuksen mukaan koettu n?kym?t?n henkil? voidaan kokijan el?m?nhistoriasta riippuen tulkita esimerkiksi aaveeksi, avaruusolennoksi, enkeliksi tai jumalaksi.[6][7]
Kriitikoiden mukaan kokeiden toistettavuus on ollut ongelmallista. Heid?n mukaansa k?ytetty magneettikentt? on my?s liian heikko tuottamaan muutoksia aivojen toiminnassa.[7] Naturalistien mukaan kokemusten kohteina olevat yliluonnolliset olennot voidaan selitt?? ihmisen aivotoimintaan pohjautuvan mielikuvituksen tuotteina.[8]
Yliluonnollisen arvostelua
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” (2006) mukaan k?sitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Lindeman kysyy: ”L?ytyyk? tieteen historiasta esimerkki?, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi?" Ei l?ydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meit? l?hemm?s yliluonnollista vaan aina poisp?in siit?”, Lindeman sanoi.[9]
Lindemanin mukaan yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selitt?? yksil?n taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytym?tt?miin k?sityksiin todellisuudesta. N?iss? k?sityksiss? sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla n?m? sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua joidenkin ihmisten yleisest? taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmi?ihin. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla oli vain v?h?n yliluonnollisia uskomuksia, v?hemm?n kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei v?henn? niit?.[9]
Kia Aarnion v?it?skirjan (2007) mukaan paranormaaleihin ilmi?ihin uskovat sekoittivat ydintietoa enemm?n kuin skeptikot. Empiirisess? tutkimuksessa paranormaaleja uskomuksia selitti parhaiten intuitiivinen ajattelu. Naisten runsaammat paranormaalit uskomukset miehiin verrattuna selittyiv?t osittain naisten runsaammalla intuitiivisella ajattelulla ja v?h?isemm?ll? analyyttisell? ajattelulla. Aarnion mukaan paranormaalien uskomusten liittyminen ennemminkin intuitiiviseen ajatteluun kuin huonoon analyyttiseen ajatteluun selitt?? miksi paranormaalit uskomukset eiv?t v?ltt?m?tt? h?vi? koulutuksen, tieteellisen tiedon ja rationaalisen ajattelun my?t?.[10]
Suomalainen skeptikkoyhdistys Skepsis ry maksaa 20 000 euroa sille, joka tuottaa valvotuissa olosuhteissa paranormaalin ilmi?n.[11]
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ yliluonnollinen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Walsh Pasulka, Diana & Kripal, Jeffrey J.: Religion and the paranormal OUPblog. 23.11.2014. Oxford University Press. Viitattu 29.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Supernaturalism Encyclop?dia Britannica. Viitattu 29.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Jargon. Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto. (Jyv?skyl?n yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 65) Kuudes, korjattu ja t?ydennetty painos. Jyv?skyl?: Kampus Kustannus, 2002. ISBN 951-9113-65-7
- ↑ Churchland, Patricia S.: Neurofilosofia, s. 439–440. (Brain-Wise. Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietil?inen. Helsinki: Terra cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X
- ↑ Hitt, Jack: This Is Your Brain on God Wired. 1.11.1999. Viitattu 29.6.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Aaen-Stockdale, Craig: Neuroscience for the soul 4.7.2012. The British Psychological Society. Viitattu 29.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Niiniluoto, Ilkka: Hyv?n el?m?n filosofiaa, s. 32. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015. ISBN 978-952-222-240-4
- ↑ a b Usko yliluonnolliseen per?isin lapsuudesta 29.11.2006. Suomen Akatemian viestint?. Arkistoitu 29.9.2007.
- ↑ Aarnio, Kia: Paranormal, superstitious, magical, and religious beliefs, s. 7, suomenkielinen tiivistelm?. (V?it?skirja, Helsingin yliopisto. Department of Psychology Studies 44) Helsinki: University of Helsinki, 2007. ISBN 978-952-10-4201-0 Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
- ↑ Skepsiksen haaste ja stipendi Skepsis ry. Viitattu 29.6.2025.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- H?yry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja. Opaskirja skeptikolle. Helsinki: Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7 Teoksen verkkoversio.
- Lindeman, Marjaana: Miksi ihmiset uskovat yliluonnolliseen? Teoksessa Raevaara, Tiina (toim.): Voiko se olla totta?. Helsinki: Ursa, 2017. ISBN 978-952-5985-47-4
- Wiseman, Richard: Yliluonnollinen ilmi?. Totuus on jossain sis?ll?mme. (Paranormality. Why We See What Isn’t There, 2011.) Suomentanut Tuija Tuomaala. Jyv?skyl?: Atena, 2017. ISBN 978-951-796-817-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
- Shook, John R.: Skepticism about the Supernatural. Center for Inquiry and University at Buffalo. (englanniksi) (PDF)
- Tuomela, Raimo: Tieteellinen maailmank?sitys ja kuoleman ongelma. Teoksessa Ruth, Jan-Erik & Heiskanen, Pirkko (toim.): Kuolema el?m?n keskell?. Helsingiss?: Otava, 1985. ISBN 951-1-08588-3