助听器什么牌子好用
Neuroteologia tutkii uskonnollisten kokemusten ja hermoston, erityisesti aivojen toiminnan korrelaatioita. Tutkimus tapahtuu laboratorioissa EEG- ja PET-tutkimuksina. N?iss? tutkimuksissa on osoitettu, ett? aivot ja hermosto toimivat uskonnollisen kokemuksen aikana normaalista poikkeavalla tavalla.
Neuroteologeja
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Aldous Huxley k?ytti ensimm?isen? termi? "neuroteologia" romaanissaan Island (1962).
Tri. Michael Persinger Laurentian yliopistosta Kanadassa pyrki 1980-luvulla tutkimuksissaan tuottamaan uskonnollisia kokemuksia ?rsytt?m?ll? ohimolohkoja magneettikentill?. H?n suunnitteli t?t? varten kyp?r?n, jonka tarkoituksena oli tuottaa "selitt?m?tt?mi?" l?sn?olokokemuksia. Vuonna 2003 n?ihin tutkimuksiin osallistui my?s kuuluisa ateisti Richard Dawkins. Persingerin mukaan monet koehenkil?ist? raportoivat selitt?m?tt?mist? "l?sn?olokokemuksista". Dawkins ei t?llaisia tuntenut, vaikka olisi omien sanojensa mukaan halunnut sellaisen kokea. Persingerin mukaan ihmiset sijoittuvat t?ss? janalle, jonka toinen p?? on t?ysin ep?herkk?. Dawkins edustaa h?nen mukaansa t?t? ep?herkk?? p??t?.[1] [2]
Pehr Granqvist (2005) Uppsalan yliopistosta kritisoi Persingerin kokeiden tieteellisyytt?, mutta keskustelu heid?n v?lill??n jatkuu vilkkaana.
Andrew Newberg tutki fransiskaaninunnien ja buddhalaisten aivojen toimintaa syv?n rukouksen tai meditaation aikana PET-laitteella. Tutkimuksissa k?vi ilmi, ett? fransiskaaninunnien otsalohkot aktivoituivat rukouksen aikana, mutta p??lakilohkon toiminta vaimeni, mik? Newbergin mukaan liittyy uskonnolliseen ajasta ja paikasta irrottautumisen tunteeseen ja Jumalan l?sn?olon kokemuksiin. Samanlaisia aivotoiminnan muutoksia oli havaittavissa my?s buddhalaisilla meditoijilla. Erona oli kuitenkin se, ett? nunnilla aktivoitui kielellinen alue aivoista, kun taas buddhalaisilla aktivoitui visuaalinen alue, mik? liittyy erilaisiin meditaatio- ja rukoilutapoihin.[3] Epileptikot ovat alttiimpia t?llaisiin kokemuksiin.[1]
Tulosten tulkinta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Luonnontieteellisesti suuntautuneet ajattelevat, ett? uskonnolliset kokemukset johtuvat aivojen toiminnasta. Andrew Newbergin mukaan h?nen tutkimuksensa perusteella ei voi kuitenkaan arvioida uskonnollisten kokemusten "objektiivista totuudenmukaisuutta". Tutkimus ei h?nen mukaansa pysty my?sk??n antamaan vastausta kysymykseen, onko ihmisell? kuolematon sielu tai onko Jumala olemassa. Se voidaan kuitenkin h?nen mukaansa sanoa, ett? mik?li Jumala on olemassa, se pit?? kokea aivojen v?lityksell?. Selv?? on my?s, ett? hengellinen el?m? saa aivoissa aikaan biologisia muutoksia.[3]
Anglikaanipiispa Stephen Sykesin mukaan tutkimuksen tulokset eiv?t osoita, ett? uskonnollisten kokemusten merkitys tai arvo pit?isi k?sitt?? aikaisempaa v?h?isemm?ksi. H?n puhuu tutkimuksiin viitaten my?s "uskonnollisesta lahjakkuudesta" ja ehdottaa, ett? ennemminkin tulisi olla kiinnostunut kaikesta uudesta tiedosta, mit? tutkimus saa selville. Professori Ramachandran ehdottaa lis?ksi, ett? tulokset osoittavat vain, ett? Jumala saattaa olla rakentanut aivoihin "antennin", jotta olisimme vastaanottavaisempia h?nelle.[1]
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ a b c BBC: God on the Brain (englanniksi)
- ↑ Holy visions elude scientists - Telegraph
- ↑ a b Divining the brain.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Neuroteologisia tutkimuksia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Searching for God in the Brain, Scientific American (englanniksi)
- Turun Sanomat 13.9.2003 Asuuko Jumala ihmisen aivoissa?[vanhentunut linkki]