波士顿马拉松赛相关新闻
 |
T?ss? artikkelissa tai sen osassa aihetta k?sitell??n l?hinn? Suomen tai suomalaisten n?k?kulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin n?k?kulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lis?? tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Valtionuskonto on valtion virallinen, lains??d?nn?ss? m??ritelty uskonto. Lis?ksi valtiolla saattaa olla virallinen kirkkokunta eli valtionkirkko.
Valtionkirkko
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen kirkkokunta.[1] Valtionkirkon historia alkoi Rooman keisari Konstantinus Suuresta, joka antoi kristilliselle kirkolle Rooman valtakunnan tuen.[2]
Kansankirkko
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kansankirkoksi on kutsuttu valtakunnallista paikallisseurakuntien j?rjestelm??, johon kuuluu suuri osa kansasta. Kansankirkon j?senet liitet??n kirkkoon lapsena kasteen yhteydess?, ja he maksavat kirkollisveroa. K?sitteen kansankirkko esitteli saksalainen teologi Friedrich Schleiermacher 1822–1823. K?sitteell? kansankirkko haluttiin korostaa kirkon teht?v?? kansan moraalisena ja uskonnollisena selk?rankana ja korostaa kristillisiin arvoihin pohjautuvaa kulttuuria ja yhteiskuntaa. K?site on suosittu saksalaisessa ja pohjoismaisessa protestanttisuudessa. Kansankirkon tavoitteena on ”kansan kristillist?minen”.[3]
Kansallissosialismin aikaisessa Saksassa kansankirkon k?site sovellettiin kansallismielisiin poliittisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi kristinuskoon k??ntyneit? kastettuja juutalaisia ei hyv?ksytty kansankirkon j?seniksi.[3] Teologi Miikka Ruokasen mukaan Etel?-Afrikan aparheidin aikaista kirkkokuntajakoa, joka perustui rotuun, tai Ven?j?n ortodoksisen kirkon tukea isoven?l?iselle kansallismieliselle politiikalle voidaan pit?? kansankirkkok?sitteen v??ristymin?.[3]
Kirkon ja valtion suhde Pohjoismaissa
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- P??artikkeli: Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa
Virallisesti Pohjoismaissa valtionkirkko on Tanskassa, Islannissa ja aikaisemmin virallisesti my?s Ruotsissa vuoteen 2000, Suomessa vuoteen 1869 ja Norjassa vuoteen 2017.[4] Suomessa evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat Tilastokeskuksen mukaan valtionkirkkoja,[5][6] vaikka Suomen evankelis-luterilainen kirkko kutsuukin itse??n ja ortodoksista kirkkoa ep?virallisesti kansankirkoksi.[7] Kirkon ja valtion suhdetta voidaan kuitenkin luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon v?liset liitokset ovat niin voimakkaita.[8] Suomalaiset ihmisoikeusjuristit katsovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman olevan yksiselitteisesti valtiokirkollinen. My?s v?hemmist?kirkkojen mielest? Suomessa on valtionkirkko.[9][10] Norjassa valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuoden 2013 alussa.[11]
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 6. Rooma, s. 388. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09734-9
- ↑ a b c Ruokanen, Miikka: ”Kansankirkko” ei ole ongelmaton k?site. Kotimaa, 13.8.2009, nro 32, s. 8.
- ↑ Norjassa ja Tanskassa on valtionkirkko. Helsingin Sanomat, 23.1.2000.
- ↑ Valtionkirkko Tilastokeskus, k?sitteet ja m??ritelm?t. Viitattu 29.6.2009.
- ↑ Scheinin, Martin: Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien n?k?kulmasta (PDF) Teologinen aikakauskirja. 2002. Helsinki: Teologinen julkaisuseura. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 30.6.2009.
- ↑ Valtiokirkko purettu kansankirkoksi Evl.fi. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 3.7.2009.
- ↑ Sakaranaho, Tuula: Kansankirkon varjossa: Uskonnollisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa – v?hemmist?jen n?k?kulma (PDF) (Pro gradu -ty?. Sanatarkka lainaus) 2008. Helsinki: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen laitos. Viitattu 3.7.2009.[vanhentunut linkki] Viittaus teokseen Heikkil?, Markku (toim.): Uskonto ja nykyaika: Yksil? ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros, s. 128–156. (Sitra 217) Jyv?skyl?: Atena, 1999. ISBN 951-796-162-6
- ↑ Kirkkona valtiossa (Arkistoitu – Internet Archive) Kirkon tutkimuskeskus
- ↑ Vapaa-ajattelijat kiitt?v?t kirkkoa rehellisyydest? – Suomessa on valtionkirkko 17.2.2015 Vapaa-ajattelijat
- ↑ Norja lakkauttaa valtionkirkon Yle. Viitattu 16.5.2012.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Haarscher, Guy: Tunnustuksettomuus. ((La la?cité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpel?inen. 23°45) Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2006. ISBN 952-5503-22-4