回奶什么意思

Antroposofia on maailmankatsomuksellinen liike, jonka perusti aiemmin teosofisessa liikkeess? vaikuttanut it?valtalainen Rudolf Steiner.[1]
Antroposofinen liike
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Rudolf Steiner aloitti henkisten n?kemyksiens? esittelemisen 1890-luvun lopulla, jolloin h?n ei tuntenut paljon teosofiaa. Teosofisista piireist? h?n l?ysi ajatuksilleen kiinnostuneita kuulijoita. Steinerin henkisten esitysten ensimm?isi? aiheita oli Goethen kaunokirjallisuuden esoteerinen puoli. Steiner luennoi asioista, jotka koki hengentieteellisesti selvitt?neens?: ”Kenellek??n ei j??nyt ep?selv?ksi, ett? esitt?isin Teosofisessa seurassa vain omia, tutkimalla n?kemi?ni tuloksia, sill? sanoin sen kaikissa mahdollisissa tilanteissa”, Steiner kirjoittaa omael?m?kerrassaan.[2] Steiner piti henkisyytt? k?sittelevi? esitelmi? alusta l?htien my?s Teosofisen seuran ulkopuolella.[3]
Vuonna 1902 Steiner astui Teosofisen seuran Saksan jaoston johtoon. Vuodesta 1906 l?htien alkoivat ristiriidat Steinerin ja Teosofisen seuran n?kemysten v?lill?. Ne k?rjistyiv?t vuonna 1913, jolloin Steinerin johtama jaosto erotettiin Teosofisesta seurasta koska Steiner ei hyv?ksynyt suunnitelmaa tehd? hindupoika Jiddu Krishnamurtista uusi messias.[4] Paitsi, ett? Steiner ei hyv?ksynyt Jeesuksen uutta inkarnaatiota, taustalla oli my?s ristiriita Intiaa keskuspaikkana pit?vien ja Besantin johtamien teosofien sek? l?nsimaista henke? ja erityisesti germaanisen rodun erityisyytt? korostavan Steinerin v?lill?.[5] Eron yhteydess? Steiner vei mukanaan 2500 saksalaista teosofia sek? jonkin verran ulkomaalaisia ja perusti Antroposofisen seuran. Vuonna 1921 joukko Steinerin kannattajia perusti my?s kristinuskon uudistusliikkeeksi tarkoitetun Kristiyhteis?n, josta vuotta my?hemmin muodostettiin varsinainen kirkko.
Osa Steinerin luentojen ja kirjojen aihepiireist? muistuttaa teosofiaa. T?llaisia ovat Steinerin n?kemykset muun muassa j?lleensyntymisest?, karmasta, maan kehityksest?, kansansieluista, kulttuurikausista, Lemuriasta ja Atlantiksesta sek? luonnonhengist? ja enkelikunnista.
Jotkut antroposofit korostavat oppinsa eroavuutta teosofiasta. Kummatkaan eiv?t mielell??n esitt?ydy uskonnollisena lahkona tai kulttina. Steinerin mukaan antroposofia on henkinen tiede, jonka ei ole tarkoitus ottaa uskonnon teht?v??, vaan t?ytt?? "hengellisyyden vaatimat teht?v?t nykyisess? kulttuurissa".[6]

Steinerin antroposofiseen hengentieteeseen yhdistyv?t steinerpedagogiikka steinerkouluineen, biodynaaminen viljely ja antroposofinen l??kint?.
Steiner pyrki laajentamaan tieteellist? toimintaa, mutta Steinerin Geisteswissenschaft (saks. hengentiede) ei ole erillinen tieteellinen alue suhteessa muihin alueisiin, vaan epistemologinen positio, joka l?p?isee koko tieteellisen kent?n. Se on pyrkimys sovittaa tieteellinen toiminta monistiseen ja idealistiseen katsantokantaan, jossa ihminen ja maailma (kuten my?s tietoisuus ja luonto) ovat osa samaa holistista kokonaisuutta. Steinerille
Geist on l?sn? kaikessa todellisuudessa, yht? lailla luonnossa kuin ihmisess?. Mutta se on ik??n kuin k?tkettyn? “tavalliselle” tietoisuudelle. Ihmisell? on kuitenkin kyky kehitt?? korkeampia tiedostuksen muotoja, joiden avulla ihmisen ja maailman v?linen kuilu kapenee, tai Steinerin sanoin: “Me n?emme yksil?n ensi k?dess? erillisen? olentona, koska emme heti n?e niit? lankoja, joilla kaikkeuden perusvoimat vaikuttavat el?m?npy?r?mme liikkeeseen”. N?m? “kaikkeuden perusvoimat” on, Steinerin mukaan, mahdollista tavoittaa intuitiivisen ajattelun avulla. N?kemys ihmisen henkisest? kehityksest? – jossa henki viittaa maailman ontologiseen rakenteeseen – on aivan keskeinen teoreettinen olettamus steinerpedagogiikan ja muiden Steinerin ajattelusta alkunsa saaneiden k?yt?nn?n virikkeiden taustalla.[7]
Steinerin ajattelusta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Steinerin ajatuksiin ovat vaikuttaneet romantiikan ajan ajattelijat, esimerkiksi Goethe ja Hegel, joiden ajatuksia Steiner piti t?rkein? ja joita viel?kin lainataan antroposofisissa julkaisuissa. Etenkin Goethen ajatukset kokonaisvaltaisesta tieteest? ja v?riopista kiinnostivat Steineria. Steinerin mukaan antroposofia perustuu l?nsimaiseen hengenperinteeseen.
Steiner k?ytti monia mystisist? virtauksista kuten gnostilaisuudesta ja it?maisista perinteist? per?isin olevia sanoja. H?nen oma k?sityksens? t?st? oli, ett? h?n pyrki l?yt?m??n aiemmista henkisist? kuvauksista apua itse selvitt?miens? henkisten asioiden sanalliseen ilmaisemiseen.[8]
Steinerin ajatukset levisiv?t aluksi h?nen ahkeran luennointinsa ansiosta. Liikett? levitettiin luennoista tehtyjen kirjojen ja h?nen kirjoittamiensa kirjojen kautta. Jo h?nen varhaisessa teoksessaan Vapauden filosofia (1894) antroposofiset ajatukset alkoivat muotoutua.
Filosofisessa vaiheessaan Steiner tutki tieto-opillisia ongelmia, ja h?nen tieto-opilliset n?kemyksens? loivat pohjaa h?nen antroposofiselle vaiheelleen. Metafyysist? ja tieto-opillista kantaansa Steiner kutsui teoksessaan Vapauden filosofia monismiksi. H?n tarkoitti sill? n?kemyst?, ett? maailma muodostaa yhten?isen todellisuuden, jota ihminen voi ymm?rt?? v?litt?m?n havainnon yhtyess? k?sitteit? muodostavaan ajatteluun.[9] Steiner n?ki havainnot annettuina mutta sin?ns? t?ysin j?sentym?tt?min?. Ihmisen tulee ajattelussaan toteuttaa vapaata henke? ja j?sent?? maailmansa. T?ysi todellisuus tavoitetaan, kun n?m? kaksi puolta yhdistyv?t tiedostamisen tapahtumassa. Steiner ajatteli, ett? kun todella vapaat ihmiset muodostavat k?sitteit?, he tulevat lopulta samaan tulokseen. T?m? p?tee my?s moraalin alueella, eli kaksi aidosti moraalista ihmist? saavuttavat Steinerin mukaan yhteisymm?rryksen.[10] Steiner kirjoitti: ”Vapaa ihminen el?? luottamuksessa siihen, ett? toinen vapaa ihminen kuuluu samaan henkiseen maailmaan kuin h?n ja kohtaa pyrkimyksiss??n h?net.”[11]
Steinerin mukaan ”n?kyv?n maailman takana on n?kym?t?n, l?hinn? aisteilta ja n?ihin aisteihin sidotulta ajattelulta k?tketty maailma”.[12] Hengentiede tarkastelee t?t? maailmaa. Steiner piti aistimaailmaan rajoittunutta luonnontiedett? riitt?m?tt?m?n? ja ajatteli, ett? koko todellisuuden ymm?rt?miseen tarvitaan hengentiedett?.
Hengentiedett? harjoitetaan selv?n?k?isyyden ja meditaation avulla. Steiner kirjoitti aiheesta: ”Tien hengentieteeseen voi l?yt?? itselleen sopivana ajankohtana jokainen ihminen, joka – – aavistaa sen [k?tketyn maailman] olemassaolon.”[13] Korkeampia maailmoja tiedostaakseen ihmisen tulee kehitt?? itselleen siihen soveltuvat henkiset havaintoelimet. Esimerkiksi kirjoissaan Antroposofinen hengentiede ja Henkisen tiedon tie Steiner kuvaili erilaisia harjoituksia, joilla ihminen voi kehitt?? henkist? havaintokyky??n. Kosmoksen ja Maan tiloista voidaan saada tietoa siksi, ett? kosmoksella on oma muistinsa, joka tallettaa kaiken tapahtuneen. Steiner kutsui t?t? muistia muiden teosofien tavoin akasha-kirjoiksi.
Steiner perusti antroposofian l?nsimaiseksi vapaaksi hengentieteeksi, jota voi harrastaa uskontoon, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Uskontojen osalta Steiner oli sit? mielt?, ett? eri uskonnoilla on oma teht?v?ns? Maan kehityksess?.
Er?s kiistelty kohta Steinerin ajatuksissa on h?nen esityksens? eri rotujen j?rjestyksest? maailmankehityksess? sek? h?nen esitt?m?ns? kommentit, joita juutalaiset ovat tulkinneet kielteisiksi juutalaisuudelle. Er??ss? luentosarjassaan Steiner on todennut, ett? suuntautuminen antroposofiaan auttaa ihmist? irtautumaan rodunomaisuudesta, jolloin sellaiset ulkoiset tuntomerkit eiv?t en?? m??r?? h?nen el?m??ns?.[14]
Maailmankaikkeuden historiasta Steiner v?itti, ett? Maa-planeetta on jo k?ynyt l?pi kolme aikaisempaa "planetaarista tilaa". Aikaisemmat ruumiillistumat ovat olleet Saturnus, Aurinko ja Kuu. Sielunvaellusopin kanssa analogisesti ruumiillistumien v?lill? on ollut "henkinen tila". Maan kehitys ei p??ty nykyiseen vaiheeseen, vaan edess? on viel? kolme uutta ruumiillistumaa, jotka ovat Jupiter, Venus ja Vulkanus.[15]
Steinerin mukaan ihmisell? on fyysisen ruumiin lis?ksi my?s muita olemuspuolia, fyysisen ruumiin lis?ksi Steiner puhui eetteri- eli el?m?nruumiista, joka yll?pit?? ihmisen elintoimintoja. Astraali- eli sieluruumis puolestaan tekee ihmisest? tajuavan ja tuntevan olennon. Nelj?s olemuspuoli on Steinerin mukaan min?, joka onkin ihmisen sisin ydin.[16]
Steinerin kirjallisesta tuotannosta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Steinerin tuotannon kokonaissivum??r? on l?hes 90 000. Esitelmi? h?n piti noin 6 000. Tekstej? on koottu yli kolmeensataan kirjaan, ja Suomen antroposofinen liitto on suomentanut niist? noin kymmenesosan. Osa teoksista on Steinerin itsens? kirjoittamia ja osa on julkaistu h?nen pit?mist??n esitelmist? tehdyist? pikakirjoitusmuistiinpanoista.
Steiner kirjoitti, ett? hengentiedett? voi ajattelun kautta ymm?rt?? my?s henkil?, jolla ei itsell??n ole henkist? n?k?kyky?. Teoksen Antroposofinen hengentiede esipuheessa h?n toteaa: ”T?m? ymm?rrett?vyys katoaa vain siin? tapauksessa, jos ihminen itse asettaa esteit? sen tielle, jos h?n ottaa omikseen ne ennakkoluulot 'tiedon rajoista', jotka t?m? aika on itselleen muodostanut.”[17] Teoksen Henkisen tiedon tie esipuheessa h?n kirjoittaa hengentieteen esityksist? ja niiden suhteesta tavalliseen tieteeseen: ”Tosiasiain tutkimiseen vaaditaan kyky? astua henkiseen maailmaan, mutta kun ne on l?ydetty ja kuvattu, voi niiden totuudesta vakuuttua my?s sellainen, joka ei itse niit? havaitse. Suuri osa n?ist? tosiasioista voidaan tarkistaa k?ytt?m?ll? todella ennakkoluulottomasti tervett? arvostelukyky?.” Jatkuen pian: ”Mit? ennakkoluulottomammin vertaillaan hengentiedett? ja positiivisia tieteellisi? tuloksia, sit? ilmeisemm?ksi k?y niiden yht?pit?vyys.”[18]
Steiner piti itse??n selv?n?kij?n?, jolla oli p??sy akasha-kirjoihin ja n?in ollen siis salattuun tietoon. Niinp? l?hes koko Steinerin huomattavan laaja tuotanto perustuu h?nen selv?n?k?kyvyill??n hankkimiinsa tietoihin.
Kirjassaan Henkisen maailman kynnys Steiner kuvaa henkisen maailman elementaarista osaa ja kertoo havainneensa elementtien olentoja maasieluja (joihin voi viitata gnoomeina), ilmasieluja, vesisieluja ja tulisieluja.[19] T?ss? teoksessa, kuten useissa muissakin teoksissaan (esim. Henkisen tiedon tie), Steiner painottaa voimakasta etiikkaa henkisen n?k?kyvyn kehitt?misess?. H?n kirjoittaa: ”Todellinen rakkaus, aito hyv?ntahtoisuus ovat... sellaisia sielunel?myksi?, jotka vahvistavat tajunnan voimia selv?n?k?isyyden saavuttamiselle v?ltt?m?tt?m?ll? tavalla.”[20] Steinerin kuvaama elementaarisen alueen tutkimus ei luonnollisestikaan t?yt? perinteisi? tieteellisen tiedon tunnusmerkkej?. Steiner ei ajatellut, ett? t?llaisia asioita voisi tai pit?isi todistaa perinteisen tieteen k?sitt?m?ss? muodossa.
Steiner ei sin?ns? kielt?nyt luonnontieteit?, mutta h?n uskoi, ett? niill? saadaan tietoa vain fyysisest? maailmasta. Koska Steiner katsoi, ett? maailmalla, luonnolla ja ihmisell? on my?s henkinen puolensa, j??v?t tavalliset luonnontieteet h?nen mielest??n puutteellisiksi. Esimerkiksi teoksessaan R?tsel der Philosophie (engl. The Riddles of Philosophy) h?n kertoo Einsteinin suppeammasta suhteellisuusteoriasta, ett? se onnistuu h?nen mielest??n kuvaamaan fyysist? maailmaa. Samalla se Steinerin mukaan osoittaa ihmiselle, ett? h?nen tulee l?yt?? oma sis?isyytens? ja el?m?n henkinen ulottuvuus, jottei h?nen tarvitse j??d? ainoastaan suhteellisuuksiin.[21]
Steiner oli oman n?kemyksens? mukaan kristitty. H?nen esitt?m?ns? ajatukset kristinuskon kysymyksist? tosin eroavat varsin paljon suurten kristillisten kirkkojen opeista. Luennoidessaan n?ist? k?sityksens? mukaan syv?sti pyhist? asioista h?n piti t?rke?n?, ett? kuulijat ymm?rsiv?t jo antroposofisia k?sitteit?. Esitelmiss??n Jeesuksesta Kristukseen h?n pyrki selvent?m??n Kristuksen ilmestymisen tapahtumaa. Steiner katsoi, ett? maailmaan syntyi samoihin aikoihin kaksi Jeesus-poikaa eri sukuhaaroihin. Salomon sukuhaaran Jeesus ja nasaretilainen Jeesus yhdistyiv?t, kun Jeesus Nasaretilainen oli Jerusalemin temppeliss? k?ym?ss? 12-vuotiaana. Silloin h?neen siirtyi Salomon sukuhaaran Jeesuksen minuus, joka Steinerin mukaan oli j?lleensyntynyt Zarathustra. H?n toi mukanaan suuret sis?iset voimat aiemmista el?mist??n. Jeesus Nasaretilaiselle el?m? maan p??ll? oli puolestaan ensimm?inen kerta, jonka vuoksi h?n oli t?ysin puhdas ja avoin syd?melt??n. Kun kaksi Jeesusta yhdistyiv?t, yhdistyi samalla vuosituhansien kehityksen tulos ja t?ydellinen puhtaus. Steinerin mukaan Salomon sukuhaaran Jeesuksen fyysinen ruumis kuoli samalla hetkell?, kun h?nen henkens? siirtyi Jeesus Nasaretilaiseen. My?hemmin Jordanin kasteessa Kristus-olemus liittyi Jeesukseen Zarathustran minuuden j?tt?ess? sen. Kristuksen laskeutumista maailmaan ja h?nen k?rsimystiet??n ristill? Steiner kutsui suurimman jumalallisen rakkauden ilmaukseksi.[22] Kun Jeesuksen fyysinen ruumis kuoli ristill?, Kristus poistui siit? ja j?i vaikuttamaan Maan piiriin.[23]
Steinerin teos Yleinen ihmisoppi on koottu luennoista, joita Steiner piti ensimm?isen perustamansa koulun opettajille loppukes?ll? 1919. Kirjassa Steiner tiivisti k?sityksens? oikeanlaisesta pedagogiikasta seuraavasti: ”L?p?ise itsesi mielikuvituksen kyvyll?, omaa rohkeus totuuteen, teroita tunnettasi sielullisesta vastuullisuudesta.”[24] Kokonaisuutena kirja on eritt?in vaikeasti avautuva. Steiner kuvasi siin? muun muassa n?kemyksi??n ihmisen fysiologiasta, joista Marie Steiner kirjoitti lainaten Steinerin puhetta esipuheeseensa: ”Ruumiillisuuden moninaista, salaper?ist? tapahtumista on tunnettava aivan uuden fysiologian avulla - fysiologian, jota nykyisell? tieteell? ei viel? ole.”[25] Steinerin henkiseen n?kemykseen fysiologiaan liittyen kuuluu muun muassa seuraava kohta: ”Henkis-sielullinen pyrkii jatkuvasti imem??n h?net [ihmisen] itseens?.” Jatkuen pian: ”Ja ellei henki ole kyllin vahva, meid?n itsemme t?ytyy leikata itsest?mme kappaleita, kuten esimerkiksi kynsi?, koska ulkoap?in vaikuttava henki tahtoo imuvaikutuksellaan ne h?vitt??.”[26]
Steinerin pedagogisista luentosarjoista on julkaistu ja suomennettu my?s esimerkiksi Opettamisen taito ja Kasvatus- ja opetustaito. Ne ovat Yleist? ihmisoppia k?yt?nn?nl?heisempi? ja jonkin verran helpommin l?hestytt?vi?. Siit? miten Steinerin ajatuksia sovelletaan nykyp?iv?n? steinerkouluissa, on kirjoittanut muun muassa Steiner-kasvatuksen liiton pitk?aikainen puheenjohtaja Jarno Paalasmaa teoksissa Omassa rytmiss?, Steinerkoulun idea ja k?yt?nn?n sovellukset (PS-kustannus, 2009) sek? Steinerkoulun ABC. Leikist? luovaan ajatteluun (Into Kustannus, 2019).
Taide antroposofiassa
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Steiner ajatteli, ett? taiteilla on parantavaa vaikutusta, ja antroposofisessa l??kinn?ss? k?ytet??n taideterapioita. Steinerpedagogiikassa koko opetus- ja oppimistapahtuma pyrit??n luomaan taiteelliseksi prosessiksi. Antroposofian piiriss? on my?s kehitetty uusi taidemuoto, eurytmia.[27]
Taiteilla oli Steinerille suuri merkitys. H?n n?ki taiteen tekemisen sek? henkisten asioiden ilmaisukeinona ett? ihmisen sis?isen kehityksen edist?j?n?. Steiner katsoi taiteen harjoittamisen tekev?n ihmisen ajattelun liikkuvaksi ja taiteen voivan el?v?itt?? antroposofista liikett?.[28]
Kuvataiteessa Steiner laittoi alulle goetheanistisen taiteen. Kirjassa New Eyes for Plants goetheanistista taidetta opettavat tohtori Margaret Colquhoun ja kuvanveist?j? Axel Ewald kuvaavat kurssiensa ydint? seuraavasti: ”Matka her??miseen kokemuksen kautta, johon kuuluvat sek? ymp?r?iv?n luonnon ett? oman sis?isen luovuuden havaitseminen.”[29] Goethelt? vaikutteita saaneessa goetheanistisessa taiteessa on pyrkimyksen? tarkastella luontoa yhdist?m?ll? taiteellinen ja tieteellinen suhtautuminen.[30]
Antroposofian kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Antroposofian kritiikki? esitt?neiden mukaan aatteen todellisuusk?sitys on ep?tosi ja n?enn?istieteellinen. Arvostelijoiden mukaan Steiner pyrki tietoisesti v?ist?m??n kriittiset arvioinnit, sill? h?n ei halunnut esitell? oppejaan kokonaisuudessaan. H?n halusi, ett? antroposofiaan perehdyt??n v?hitellen. Perustavalla tavalla voi Steinerin mukaan oppiin perehty? vasta sitten kun on p??ssyt eroon kriittisest? asenteesta.[31]
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Pikakirjoitusmuistiinpanoista julkaistuja teoksia Steiner ei ole itse tarkistanut.
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia 1, s. 307–308. Helsinki 1977. ISBN 951-1-02233-4
- ↑ Steiner, Rudolf: El?m?ni kulku, s. 270. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, 1998. Alkuteos: Mein Lebensgang.
- ↑ Steiner, Rudolf: El?m?ni kulku, s. 268–271, 281.
- ↑ Steiner, Rudolf: El?m?ni kulku, s. 282–283.
- ↑ Steiner & Krisnamurti by Peter Staudenmaier Waldorf Critics. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ Lecture: Anthroposophy and Christianity wn.rsarchive.org. 1985. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ Steinerkasvatus sivistysk?sityksen viitekehyksess? n?kym? Kasvatus ja aika. Viitattu 15.9.2018.
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofinen hengentiede, s. 10–11. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 2001. Alkuteos: Die Geheimwissenschaft im Umriss, 1910
- ↑ Steiner, Rudolf: Vapauden filosofia: Modernin maailmankatsomuksen luonnos, s. 85. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, 3. p. 1985. Alkuteos Die Philosophie der Freihet: Grundzuge einer modernen Weltanschauung. Seelische Beobachtungsresultate nach naturwissenschaftlicher Methode, 29.–33. p 1949
- ↑ Steiner, Rudolf: Vapauden filosofia: Modernin maailmankatsomuksen luonnos, s. 77, 85, 111–112, 121.
- ↑ Steiner, Rudolf: Vapauden filosofia: Modernin maailmankatsomuksen luonnos, s. 112.
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofinen hengentiede, s. 18.
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofinen hengentiede, s. 21.
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofisen liikkeen kohtalonyhteydet, s. 62. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 1975. Alkuteos Die karmischen Zusammenh?nge der anthroposophischen Bewegung, julkaistu vuonna 1924 pidetyn luentosarjan pikakirjoitusmuistiinpanoista.
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofinen hengentiede, s. 90–93. M??rit? julkaisija!
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofinen hengentiede. M??rit? julkaisija!
- ↑ Steiner, Rudolf: Antroposofinen hengentiede, s. 8. (Ks. edell?.)
- ↑ Steiner, Rudolf: "Henkisen tiedon tie", s. 11–12. Otava, Helsinki 1981. Alkuteos: Wie erlangt man Erkenntnisse der h?heren Welten, 1919
- ↑ Steiner, Rudolf: Henkisen maailman kynnys, s. 23. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 1988. Alkuteos Die Schwelle der geistigen Welt, 1913.
- ↑ Steiner, Rudolf: Henkisen maailman kynnys, s. 51. (Ks. edell?.)
- ↑ Steiner, Rudolf: The Riddles of Philosophy, s. 444. Anthroposofic Press, New York 1973. Alkuteos R?tsel der Philosophie, 1923
- ↑ Steiner, Rudolf: Jeesuksesta Kristukseen, s. 117. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 1989. Alkuteos Von Jesus zu Christus, 3. p 1958, julkaistu luentosarjan pikakirjoitusmuistiinpanoista.
- ↑ Steiner, Rudolf: Jeesuksesta Kristukseen, s. 105–149.
- ↑ Steiner, Rudolf: Yleinen ihmisoppi, s. 207. Tammes ry, Tampere, 1989. Julkaistu vuonna 1919 pidetyn luentosarjan pikakirjoitusmuistiinpanoista.
- ↑ Steiner, Rudolf: Yleinen ihmisoppi, s. 10. (Ks. edell?.)
- ↑ Steiner, Rudolf: Yleinen ihmisoppi, s. 187–188.
- ↑ Klingborg, Arne: ”The Arts in Life” (s. 53, 57), Work Arising from the Life of Rudolf Steiner, s. 40-60. Toimittanut John Davy. Rudolf Steiner Press, London, 1975
- ↑ Steiner, Rudolf: El?m?ni kulku, s. 309-310.
- ↑ Colquhoun, Margaret & Ewald, Axel: New Eyes for Plants. A Workbook for observing and drawing plants, s. 6. Hawthorn Press, UK 1996. K??nnetty t?st?:"A journey of awakening through experience, both in perception of the world of Nature around us and of our own inner creativity."
- ↑ Colquhoun, Margaret & Ewald, Axel: New Eyes for Plants. A Workbook for observing and drawing plants, s. 6, 19. (Ks. edell?.)
- ↑ Ervasti, Heikki: Antroposofian pseudotieteellinen maailmankuva Skeptikko. 3/2001. Helsinki: Skepsis ry. Viitattu 9.7.2010.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]El?m?kertoja
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Gut, Taja: Ihminen Rudolf Steiner - "Kaikki hengentapahtuma on vapautumistapahtumaa". Helsinki: Suomen antroposofinen liitto 2011. (Kirjanen)
- Hemleben, Johannes: Rudolf Steiner. WSOY, 1988.
- Lindenberg, Christoph: Rudolf Steiner - Omael?m?kerrallisin viittein ja kuvadokumentein. Osuuskunta Ciris, 2014.
- Lissau, Rudi: Rudolf Steiner - El?m?, sis?inen tie, sosiaaliset aloitteet. Helsinki : Suomen antroposofinen liitto, 1992.
- Samweber, Anna: Muistoja Rudolf Steinerista ja Marie Steiner von Siversist?. Helsinki: Suomen antroposofinen liitto, 2017. (Silm?yksi? henkil?ist?.)
- Steiner, Rudolf: El?m?ni kulku. Helsinki: Suomen antroposofinen liitto, 1998. (Omael?m?kertaa. J?i kesken.)
- Wilenius, Reijo: Tuntemattoman tutkija - Steinerin tie hengentieteeseen. Suomen antroposofinen liitto ry, 1995.
Steinerpedagogisia ja antroposofisia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Dahlstr?m, Marja: Muodosta minuuteen. Edita, Helsinki 1999
- Dunderfelt, Tony: Henkil?kemia. Dialogia oy, S?derkulla 1998
- Edmunds, Francis: An Introduction to Steiner Education. Sophia Books, UK 2004 (1.p 1979)
- Edmunds, Francis: K?yt?nn?n steinerpedagogiikka - lapsen kasvu ja kasvatus. Otava, Helsinki 1984. Suomennettu edellisen teoksen 1. painoksesta.
- Frommer, Eva A.: Voyage throug childhood into the adult world. Hawthorn Press, UK 1969
- Goebel, Wolfgang & Gl?ckler, Michaela: Lastenl??k?rin vastaanotolla. Antroposofisen l??ketieteen yhdistys ry, Helsinki 1996. Alkuteos Kindersprechstunde, 11.p 1995
- Gudrun, Davy & Voors, Bon: El?m?ntapoja - perhe-el?m?n kysymyksi?. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 1999
- Haller, Ingeborg: How Children Play. Floris Books, Edinburgh 1987. Alkuteos Das spielende Kind, 1987
- Jurvelius, Nelly: Taide kasvattaa. WSOY, Helsinki 1988
- Koepke Hermann: Seitsem?nvuotias lapsi - koulukypsyys. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki 1999. Alkuteos Das Siebte Lebensjahr, Die Schulreife, Herausgegeben von der P?dagogischen Sektion der Freien Hochschule fur Geisteswissenschaft Goetheanum, 1997
- Lievegoed, Bernard: Yksil?n el?m?nkaari. Posiplan kustannus, Espoo 1996. Alkuteos De levensloop van de mens 1976
- Muller, Brunhild: Painting with Children. Floris Books, Edinburgh 2001. Alkuteos Malen mit Wasserfarben, 1.p 1986
- Olsson, Kerstin: Pienen lapsen ravinto. Antroposofisen l??ketieteen yhdistys ry, Helsinki 1994. Alkuteos Barnets n?ring under de f?rsta ?ren
- Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmiss?. Steinerkoulun idea ja k?yt?nn?n sovellukset. PS-kustannus, Jyv?skyl? 2009
- Wilenius, Reijo: Mit? on ihminen? Filosofiaa ihmisest? ja inhimillisest? kasvusta. Atena, Jyv?skyl? 1999
- Wilenius, Reijo: Kasvatuksen ehdot - kasvatusfilosofian luonnos. Atena, Jyv?skyl?, 4.p 1987
Muuta kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Ehnqvist, Tarja: Miten antroposofia ilmenee steinerpedagogiikassa? Rudolf Steinerin ja Helsingin Rudolf Steiner-koulun vuosien 1988 ja 2000 opetussuunnitelmien tietoteorian, ihmisk?sityksen ja taidek?sityksen analysointia ja vertailua. (V?it?skirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 204) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2006. ISBN 952-10-2668-5 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Selin, Risto: ”Antroposofia”, Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. (Ursan julkaisuja 81) Helsinki: T?htitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4 Teoksen verkkoversio.
- Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. (Ursan julkaisuja 63) Helsinki: T?htitieteellinen yhdistys Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Suomen antroposofisen liiton sivut.
- AnthroWiki. (saksaksi)
- Anthroposophieonline. (Arkistoitu – Internet Archive) Steiners Gesamtausgabe.
- Rudolf Steiner Manual (PDF, saksa ja englanti)
- Purola, Mari: Antroposofia (Arkistoitu – Internet Archive). Kirkon l?hetysty?n keskus.